Kyllä, yritys voi periä viivästyskorkoa maksamattomista laskuista Suomen korkolain mukaisesti. Viivästyskorko alkaa kertyä automaattisesti laskun eräpäivän jälkeen ilman erillistä varoitusta tai sopimusta, ja korko lasketaan kulloinkin voimassa olevan korkolain mukaisen viitekoron perusteella.

Viivästyskorko on yrityksille tärkeä keino suojautua maksuviivästyksiltä ja niiden aiheuttamilta kassavirtaongelmilta. Korkolain säännökset antavat yrityksille selkeät oikeudet periä korkoa myöhästyneistä maksuista, mikä kannustaa asiakkaita maksamaan laskunsa ajallaan. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset säännöt viivästyskoron perimisestä ja sen vaikutuksista yrityksen talouteen.

Milloin yritys voi alkaa veloittaa viivästyskorkoa?

Yritys voi alkaa veloittaa viivästyskorkoa heti laskun eräpäivää seuraavasta päivästä alkaen. Korkolain mukaan viivästyskorko alkaa kertyä automaattisesti ilman erillistä muistutusta tai varoitusta, kun maksu myöhästyy sovitusta eräpäivästä.

Viivästyskoron kertyminen ei edellytä, että yritys lähettää maksumuistutuksen tai aloittaa perintätoimet. Riittää, että laskussa on merkitty selkeä eräpäivä ja maksu on myöhästynyt tästä päivämäärästä. Korko lasketaan jokaiselta myöhästymispäivältä, kunnes maksu on suoritettu kokonaisuudessaan.

Käytännössä monet yritykset lähettävät maksumuistutuksen ennen viivästyskoron perimistä asiakassuhteen säilyttämiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole lakisääteinen vaatimus, vaan yrityksen oma valinta. Viivästyskorko on laillinen oikeus, jota voi käyttää välittömästi maksun myöhästyttyä.

Kuinka paljon viivästyskorkoa yritys saa periä?

Yritys saa periä viivästyskorkoa Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden koron plus seitsemän prosenttiyksikköä vuodessa. Vuonna 2026 tämä tarkoittaa käytännössä noin 11-13 prosentin vuosikorkoa riippuen EKP:n korkopäätöksistä.

Viivästyskorko lasketaan päivittäin ja se perustuu maksamattoman pääoman määrään. Korko ei kerry aiemmin kertyneestä viivästyskorosta, vaan ainoastaan alkuperäisestä laskun summasta. Tämä tarkoittaa, että korkoa ei makseta koron päälle, mikä rajoittaa kokonaiskustannusten kasvua.

Korkolain mukainen viivästyskorko on vähimmäiskorko, jota yritys voi periä. Osapuolet voivat sopia korkeammastakin korosta, mutta se ei saa olla kohtuuton. Kuluttajasopimuksissa viivästyskorko on rajoitettu samaan tasoon kuin yrityskaupassa, mutta sopimusehdot voivat olla tiukempia.

Mitä eroa on viivästyskorolla ja perintäkuluilla?

Viivästyskorko on lain mukaan automaattisesti kertyvä korko myöhästyneestä maksusta, kun taas perintäkulut ovat erillisiä kustannuksia, jotka syntyvät aktiivisista perintätoimista kuten maksumuistutuksista ja perintäkirjeistä.

Viivästyskorko alkaa kertyä heti eräpäivän jälkeen ilman mitään toimenpiteitä. Se lasketaan päivittäin maksamattomasta pääomasta korkolain mukaisella korolla. Viivästyskorko on ikään kuin ”odotuskorko” sille ajalle, kun rahat ovat olleet maksajan hallussa eräpäivän jälkeen.

Perintäkulut sen sijaan ovat todellisia kuluja, joita syntyy perintätoimista. Näitä ovat esimerkiksi maksumuistutusten lähettämisestä aiheutuvat kulut, perintätoimiston palkkiot tai oikeudenkäyntikulut. Perintäkuluja voi periä vain, jos ne ovat kohtuullisia ja todellisia kuluja perintätoimista.

Molempia voidaan periä samanaikaisesti samasta saatavasta. Viivästyskorko jatkaa kertymistään niin kauan kuin pääoma on maksamatta, riippumatta siitä, onko perintätoimia aloitettu vai ei.

Voiko viivästyskorkoa periä ilman erillistä sopimusta?

Kyllä, viivästyskorkoa voi periä ilman erillistä sopimusta, sillä oikeus viivästyskorkoon perustuu suoraan korkolakiin eikä vaadi osapuolten välistä sopimusta. Laki antaa automaattisen oikeuden viivästyskorkoon kaikissa kauppasopimuksissa.

Korkolaki koskee kaikkia kaupallisia sopimuksia Suomessa, mukaan lukien tavara- ja palvelukaupat yritysten välillä. Tämä tarkoittaa, että jokainen myyntilasku sisältää automaattisesti oikeuden viivästyskorkoon, vaikka sitä ei erikseen mainittaisi laskussa tai sopimuksessa.

Osapuolet voivat kuitenkin sopia toisin viivästyskorosta. He voivat sopia korkeammasta korosta, pidemmästä maksuajasta tai jopa koron poisjättämisestä kokonaan. Tällaiset sopimukset on kuitenkin tehtävä etukäteen ennen kauppaa, eikä korosta voida luopua jälkikäteen ilman molempien osapuolten suostumusta.

Käytännössä on suositeltavaa mainita laskuissa viivästyskoron määrä ja perimisperusteet, vaikka se ei ole lakisääteinen vaatimus. Tämä selkeyttää asiakkaalle maksun myöhästymisen seuraukset ja voi vähentää riitatilanteita.

Miten viivästyskorko vaikuttaa yrityksen kassavirtaan?

Viivästyskorko vaikuttaa yrityksen kassavirtaan kahdella tavalla: se kompensoi osittain myöhästyneiden maksujen aiheuttamaa rahoituskustannusta ja kannustaa asiakkaita maksamaan ajallaan, mikä parantaa maksumoraalia ja nopeuttaa kassavirtaa.

Kun asiakkaat maksavat myöhässä, yritys menettää käyttöpääomaa ja joutuu mahdollisesti turvautumaan kalliimpaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Viivästyskorko ei yleensä kata kaikkia näistä aiheutuvia kustannuksia, mutta se tarjoaa osittaisen kompensaation. Lisäksi viivästyskoron pelko motivoi asiakkaita priorisoimaan maksujaan.

Pitkäaikaiset maksuviivästykset voivat aiheuttaa merkittäviä kassavirtaongelmia, erityisesti pienemmille yrityksille. Tällaisissa tilanteissa laskurahoitus voi olla tehokas ratkaisu. Massitukun rahoituspalvelujen avulla yritykset voivat myydä myyntisaataviaan ja saada rahat tilille jopa saman päivän aikana, mikä ratkaisee kassavirtaongelmat välittömästi riippumatta asiakkaiden maksukäyttäytymisestä.

Viivästyskoron periminen vaatii kuitenkin aktiivista seurantaa ja hallinnointia. Yrityksen on pidettävä kirjaa erääntyneistä laskuista, laskettava korkokertymät ja perittävä ne asiakkailta. Tämä lisää hallinnollista työtä ja voi kuormittaa resursseja, erityisesti jos maksuviivästyksiä on paljon. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä asiantuntijoihimme kassavirtaratkaisujen kartoittamiseksi.